Apua! Aika on kulunut niin kamalaa vauhtia, etten ole edes kerennyt tajuta, että edellinen päivitykseni on ollut jo puolitoista kuukautta sitten!
Suurin syy tähän hiljaiseloon on kyllä suoraan sanottuna laiskuus... En ole jaksanut kevään aikana keskittyä millään painonpudotukseen ja sen takia tuntuu, että olen vältellyt myös tänne blogin puolelle tuloa... Syyllisyyttä olen kyllä joka päivä kantanut mukanani, mutta sekään ei kai ole sitten ollut tarpeeksi suurta, että olisin jaksanut raahata itseni ulkoilemaan tai laittamaan zumbalevyn pyörimään...
Kuitenkin hieman syytän myös työn alkua ja uuden rutiinin opettelemista! Eikä kevään säissäkään ole paljoa ollut kehumista. Mieleltäni olen ollut koko kevään todella väsynyt, eikä oikein mikään ole jaksanut innostaa... Niinä päivinä, kun kello herättää 5.20 ja kun olen raahannut itseni töistä takaisin kotiin, läpi tuulen ja myrksyn, mielessä ei ole ollut muu, kuin pehmeä sohva, lämmin viltti ja hyvä sarja! :D
Nyt kuitenkin parin viikon ajan olen herännyt uudelleen ajattelemaan oloani ja sitä, miltä todella haluaisin, että minusta tuntuu... Ei ole mukavaa elää kokoaikaisessa pöhöttyneessä tilassa. Töihin ja töistä pois kävellessä hengästyy jo ensimmäisten 20 metrin jälkeen, häpeää itseään ja esim. minun tapauksessani luulen, että suurin syy miksi en syö työpäivän aikana on se, että en halua ihmisten tuijottavan minua ja miettivän, että mitä tuokin tuossa mättää lisää ruokaa itseensä... Tiedän, että luultavasti tämä ajattelutapa on vain minun omassa päässäni, mutta silti se joka kerta siellä pyörii, jos syön jossain julkisesti jotain. Vaikka söisinkin vain lautasellista salaattia!
Inhoan kun kadulla joku kävelee vastaan (etenkin jos olen juuri kävellyt ylämäkeä) ja pidätän ohituksen ajan hengitystä, jotta vastaantulija ei kuulisi, miten hengästynyt olen.
Olin ennen mielestäni todella itsevarma ihminen ja inhoan sitä, miten käyttäydyn tällähetkellä painoni takia. Vihaan joutua elämään niin, että yritän olla mahdollisimman huomaamaton...
Viimeviikolla otin jo pientä tuntumaa liikkumiseen ja tein muutamana päivänä lesmills-treeniä. En kuitenkaan saanut vielä täyttä puhtia päälle ja väliin jäi vielä monta päivää ilman minkäänmoista liikuntaa. Tänään kuitenkin urheana otin vihdoin sen pelkäämäni 50min zumba cardio partyn esiin ja painoin play! Eikä se pidempi ja raskaampi treeni tuntunutkaan yhtään hullummalta! Oikeastaan olo treenin jälkeen oli helpottunut ja todella hyvä!
Painon puolella viisari on värähtänyt kyllä harmikseni ylöspäin... Tämänhetken paino on siis tasan 96.0kg... Usko on kuitenkin vahva, että se siitä muutamassa päivässä lähtee laskuun aika nopsakkaan! :)
Jokohan siinä oli painonpudotuspäivitystä kerrakseen! Muuten elämä on rullannut aika tasaiseen tahtiin. Töissä käyn ma-ke ja minulla oli synttäritkin siinä maaliskuun lopussa! Juhlittua on tullut viimeaikoina aivan liikaa ja nyt tässä ennen juhannusta kerkeisi vielä hyvin pitää pientä nollausta ja keskittyä siihen omaan vointiin. :)
 |
| Tälläinen "toukkapussi" vauvalle tuli väkerrettyä töissä! :) |
 |
Lätkämatseja ollaan Markon kanssa tuijotettu nämä melkein kaksi viikkoa taukoamatta ja eilen olikin aika ihanaa pitää vapaapäivää siitä jänskäämisestä! Tänään kuitenkin illalla saadaan sitten jännittää oikein olan takaa! Go Leijonat! ♥ Etenkin fanituksessa mulla on ihan ehdottomasti Rinne. ;) ♥
Nyt kuitenkin keskityn noihin telkkarista tuleviin peleihin (USA-SUI ja CAN-BLR).
Toivottavasti annatte anteeksi näinkin pitkän blogihiljaisuuden ja jatkatte vielä mukanani matkaa siihen paljon puhuttuun kevyempään elämään! ♥♥
Ps. Anteeksi sekava postaus! :D Olipas sitä kerennytkin jo asiaa pakkautua päänsisään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti