Kyllä ne karvalapset vaan ovat niin hönöjä! Etenkin tässä kaikessa sekasotkussa, kun on joutunut muuttamaan paikasta toiseen ja koirulitkin ovat selkeästi joutuneet sopeutumaan tähän "kodittoman" elämään, huomaa miten höntsiä ja hassuja otuksia ne on! ♥ Kunpa raukat ymmärtäisivät puhetta, niin voisin selittää että jonain päivänä ollaan vielä omassa uudessa kodissa! Tällä hetkellä hauvat taitavat vaan odotella että milloin ollaan lähdössä takaisin vanhaan kotiin.
Itselläkin on vähän vaikeaa sopeutua siihen, että joku valittaa kokoajan koirankarvoista siellä ja koirankarvoista täällä. Itse olen siihen niin tottunut, ettei ne sen suuremmin häiritse! Vaikeaa olla toisille kokoajan "vaivaksi". Tekee aina välillä mieli huutaa: "kyllähän mä siellä omassa kodissa olisin jos sellanen olisi!". Tuntuu, ettei aina ympärillä olevat "kanssakärsijät" ajattele ennen kun suunsa avaavat ja se pistää turhauttamaan... En ole itse valinnut tätä tilannetta...
Tilanne nyt kuitenkin on mitä on ja tämän kanssa on tultava toimeen... Ei voi kun toivoa, että sitä asuntoa alkaisi meille löytyä mahdollisimman pian! Muuten en kyllä tiedä, että mitä seuraavaksi.
Olen tainnut tähän mennessä jokaisessa postauksessa avautua tästä meidän asuntotilanteesta... Se vaan on päälimmäisenä mielessä, niin tuntuu että siitä on saatava puhua ja avautua kokoajan ja joka paikassa...
Mutta siirrytään nyt iloisempiin asioihin! Paino tänään 95,5kg, eli kilo sieltä olisi tipahdellut nyt parin päivän aikana! Nesteitä nesteitä, I know... Jotain sekin silti! Ja 500g matkaa enää sivupalkin ensimmäiseen "saavutukseen". Sitten saa heittää raksin ruutuun -1,5kg kohdalle. Aika naurettavan pieni tiputushan se on, mutta hyvä alku tälle pitkälle taipaleelle! :)
Mulla on meinannut vähän ryttyillä toi toinen jalka kun ollaan Markon kanssa lenkkeilty, niin on ollut vähän hankalaa mitään todella pitkiä lenkkejä vedellä. Toivotaan, että se siitä nyt rauhottuisi ja tottuisi pieneen rasitukseen, niin voisi lähteä tonne tienpäälle bongailemaan jouluvaloja!
Joulu kun on mulle tärkein juhla kaikista ja muutenkin talvi lempivuodenaika, niin jouluvalojen bongailu on tärkeä traditio näin alkutalvesta! Ja nyt kun ei ole omaa kotia mitä koristella, niin tuntuu että muiden valojen näkeminen on vielä tärkeämpää. Vaikkakin myös hieman kateellisena ja katkerana muiden pihoja tuijottelen... Ehkä ensi vuonna pääsen itsekkin taas jouluvalojen kimppuun!
Ja huh! Että aika meneekin nopeasti! Johan se joulu on viiden viikon päästä! Kääk! Enkä ole edes vielä miettinyt mitä joululahjoja annan ja kenelle... Kylläpä oon itselleni kiireen lykännyt. Täytyykin vissiin lähteä tästä ruudun ääreltä suunnittelemaan ja pohdiskelemaan perheenjäsenten joululahjoja! ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti