Aloitus tyhjältä pöydältä

Olen jo pidemmän aikaa harkinnut paluuta blogin ääreen.

Blogin kirjoittaminen on ollut aina minulle  mieluista puuhaa, mutta viimeaikoina moni mieluinen puuha on kuitenkin jäänyt, kun olen taistellut mieltäni vallanneen ahdistuksen ja paniikin kanssa.

Nyt kuitenkin yritän palata takaisin niihin mieluisiin puuhiin ja toivon, että sitä kautta pääsisin eroon viimeisistäkin ahdistuneisuuden rippeistä! :)

Nopea kertaus nyt kuitenkin vuoden 2017 tapahtumista:

• vuodenvaihteessa alkanut mm. huimaus ja näköhäiriöt (+ miljoona muuta oiretta)

• siitä asti olen ravannut lääkäreillä, labroissa ja kuvauksissa, mutta mitään lääketieteellistä syytä ei ole löydetty 

• diagnosoin itse itselleni paniikki/ahdistuneisuushäiriön

• alan vihdoin taas luottamaan siihen, etten kuole huomenna

Alan nyt pikkuhiljaa taas ymmärtämään sen tosiasian, että olen fyysisesti terve, eikä kuolemanpelossa kannata elää joka ikinen päivä. Nyt on aika taas nauttia elämästä!

Ollaan yritetty Markon kanssa pikkuhiljaa palauttaa lenkkeilykin takaisin arjen rutiineihin. 

Tuntuu, että ihana kirpsakka syksyinen sadesää on virkistänyt mieltä ja lenkin jälkeen kotiinpaluu tuntuu jopa hieman masentavalta. Eipä sinne ulos voi kuitenkaan ikuisesti jäädä!

Tänään olisi tarkoitus taas painella lenkkipoluille oli sää mikä oli! Sateiseltahan siellä näyttää ja sadetta sinne on loppupäiväksi luvattukkin, mutta eipä se meitä estä!

Ei vuosi 2017 ole kuitenkaan pelkästään huonoja asioita elämääni tarjonnut.
Valmistuinhan kuitenkin merkonomiksi kesäkuussa ja paikkani vakinaistettiin Juhlamaailman Juhlamestarina!
Lopetin tupakoinnin ja jopa puolen vuoden ajan painoin n. 87kg. (Painoa on nyt kuitenkin taas hiipinyt takaisin, kun mielialakin on kohentunut ja ruoka maistunut taas paremmin, mutta ei anneta sen haitata!)
Koiravauvat ovat voineet ja voivat edelleen hyvin. Taitavat nekin iloita syksyn ja talven saapumisesta, kun päästään punkeista eroon ja sitten alkaa taas taivaallinen temmeltäminen sohvilla ja sängyllä.

Toivotaan nyt, että talven lähestyessä mielialani kohenesi kohenemistaan ja ennen mieluisista asioista tulisi taas uudelleen mieluisia!

Syksy ja talvi tuo tullessaan kuitenkin monia asioita jotka ovat aina ilahduttaneet mieltäni.
Ensimmäisenä saapuu Halloween, jonka varjolla pääsee tuhrimaan naamaan vaikka ja mitä meikkiä ja maskeerausta.
Tämän jälkeen alkaa se paras aika vuodesta: Joulu! Sen odotus ja tunnelma on vaan edelleen se paras asia maailmassa. Siihen kun lisätään vielä odotus ensilumesta, niin kylmät väreet on varmistettu.
Joulun jälkeen saadaan nauttia vielä uuden vuoden aloituksesta ja sen tarjoamasta "uudesta alusta".
Toivottavasti vuosi 2018 tarjoaa kohdalleni mukavampia asioita, kun vuosi 2017.

Tässä nyt tähän alkuun pientä pohdintaa asioista ja päivittelyä vuoden aikana tapahtuneesta.
Pitäisi tietenkin olla iloinen ja kiitollinen, ettei oikeasti mitään vakavaa ole sattunut ja kaikki on sinäänsä ihan hyvin. Toivotaan, että mieltä vaivannut synkkä pilvikin alkaisi nyt väistymään ja elämästä alkaisi ihan tosissaan tulla taas mieluisaa! Sitä tässä nyt ainakin lähdetään tavoittelemaan!